"Professori" Pekka Haavistosta tutkintapyyntö
TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTIEHDOKAS PEKKA HAAVISTON TOIMISTA
Ko. tutkintapyyntö perustuu Suomen Kuvalehden artikkeliin "Professori Haavisto, otaksun?"
Siinä mainitaan, että Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas, mutta se ei estä häntä tituleeramasta itseään professoriksi EU:n verkkosivuilla.
Oman ansioluettelonsa mukaan hän on toiminut myös vierailevana professorina Bristolin yliopistossa Britanniassa. Tämä siis täysin ilman akateemista loppututkintoa.
Merkintä vierailevan professorin (visiting professor, University of Bristol) tehtävästä löytyy Haaviston omalta cv:ltä, joka löytyy mm. EU:n nettisivuilta. Se on peräisin ajalta, jolloin hän mm. toimi EU:n erikoisedustajana Sudanissa.
Bristolin yliopistosta kerrotaan, että kyseessä on virhe. Haavisto ei oppilaitoksesta saadun tuoreen tiedon mukaan ole ollut vieraileva professori Bristolissa, luennoitsija kylläkin.
Suomenkielisen CV:nsä Haavisto on jo kiirehtinyt korjaamaan: "Hän on ollut vierailevana luennoitsija Bristolin yliopistossa, aiheena kansainväliset ympäristökysymykset." (Ja niin kiireesti, että sijamuoto meni väärin.) Vaikka hän hiljattain esitteli käyntikorttiaan ja kysyi "Eiks' ole upee?" Tarkoittaen titteliä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Promootio on aina paikallaan, koska se tekee viimeisen silauksen...
Pelkääkö pyssymiehet, että pyssyt kerätään kohta pois?
Aikas on naurattavaa. Eikö sitä omaa ehdokasta saada puhtain keinoin toiselle kierrokselle.
Jos Haavisto on itse ilmoittanut CV:hensä tittelin joka ei pidä paikkaansa ja bloggaaja kysyy siitä niin mikäs tässä on naurettavaa? Soisi mediankin nostavan asian esille.
Ehdokkaan mustamaalaus valehtelun keinoin ei olisi ok mutta tässähän ei ole kyse sellaisesta.
Tuollainen viranomaisille lähetetty tutkintapyyntö on asiaton. Milloin tuollainen ansioluettelon vääristely on ylipäätään katsottava rikolliseksi? Jos julkista virkaa hakeva esittää perättömän koulutustiedon ansioluettelossaan, voisi olla kyseessä viranomaisen harhauttaminen. Erityisesti, jos väittää valheellisesti omaavansa virassa vaadittavan koulutuksen (esim. lääkäri).
Presidentillä ei kuitenkaan ole muita muodollisia pätevyysvaatimuksia kuin että on syntyperäinen Suomen kansalainen. Siis ansioluettelon tiedoilla ei ole tuollaista merkitystä. Siinä voisi ehkä katsoa henkilön syyllistyvän äänestäjien harhauttamiseen, mutta onko siitä olemassa mitään lain määräyksiä? Tuskin kuluttajansuojakaan ulottuu presidentinvaaleihin?.
Tuollaista ei pidä käsitellä rikosoikeudellisena asiana. Sen sijaan tuollaisella väärennöksellä voi katsoa olevan poliittisia seurauksia. Siinähän ehdokas jää äänestäjien silmissä kiinni valehtelusta. Se taas ei varmaankaan ole meriitti äänestyskopissa.
"Kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään." Vanhan sananlaskun mukaisesti tuollaisesta väärennöksestä kiinni jäävä menettää uskottavuutensa. Eihän sen jälkeen enää voi uskoa Haaviston kertomuksiin merkittävästä rauhanvälittäjän roolista. Todellisuudessa Haavisto on noissa projeteissa voinut olla poliittisilla perusteilla nimitetty mitätön avustaja. Haaviston uskottavuuden palauttaminen edellyttäisi, että kaivetaan esiin hänen roolinsa osoittavat raportit ym. dokumentit. Kukaan ei vain ole niitä esittänyt.
Väärennöksillä pääsee Suomessa pitkälle. Pääministeri Katainen väärensi Siilinjärvellä uraansa luodessa pöytäkirjan. Ja Jari Vilen plagio grandunsa ja pääsi suurlähettilääksi plagioimaan paikallislehtien uutisia raportteihinsa.
Mihin mahtaa päästä kopioidulla ilmasto-ohjelmalla, presidentiksi?
Ainakin eduskuntaan. Politiikkahan on täynnä kopiotuja asioita.
Kataisen väärennöksestä en tiedä. Vilenin gradusta ymmärsin julkisuudesta, että sen ongelmana oli pitkä lainaus toisesta julkaisusta. Toisaalta tuossa kohussa ei ymmärtääkseni ollut kyse yksinomaan Vilenin gradunteosta. Tuo kopiointi oli tietääkseni tarkastajien ja gradun hyväksyneen tiedekunnan tiedossa. Silloin vastuu gradun hyväksymisestä on siirtynyt yliopistolle. Jos kopïointi ei olisi ollut tiedossa, olisi asiaa voitu tarkastella toisellakin tavalla.
Tasavallan presidentin virka on julkinen virka. Tuskin ehdokkaat siinä mitään hakemuksia Mäntyniemen kirjaamoon kantavat? (En tiedä, ei ole kokemusta ;.)) Eihän sellainen ole tarpeellistakaan, koska presidentillä ei ole pätevyysvaatimuksia. Tuokin ansioluettelo on ollut esillä muualla, joten se ei periaatteessa ole viranomaiselle toimitetun dokumentin liite.
Pitää paikkansa. Omaan CV:hen saa kirjoittaa mitä haluaa ja se ei ole rikos. Todistuksen väärentäminen on rikos.
Olli, muistanko väärin, että aiemmin kun vielä oli apulaisprofessori, niin niiden piti olla väitelleitä, mutta professoreiksi voitiin nimetä muutenkin päteväksi katsottu kaveri. Eikös eräskin HUK nimitetty Oulun professoriksi? Toisekseen, kun Ranskassa kaikki opettajat ovat professoreita ja kaikkein kuulusin korkeakoulu ENS (École normale supérieure) ei anna edes papereita, niin heitä kuitenkin on kaikkialla yliopistoissakin ja ovat jopa yliopiston professoreita.
Eihän professoriksi nimittämiseen riitä yksinomaan tohtorin tutkinto. Urapolku kai kulkee níin, että kun on riittävästi tutkimuksia, oppikirjoja ym. väitöskirjan lisäksi, voi saada dosentuurin. Professoriksi sitten lisää puurtamista. Professoriksi nimittämiseenhän kuuluu myös asiantuntijoiden arviointi pätevyydestä, joka perustuu pääasiassa julkaisujen arviointiin.
Nykyään lienee niin, että professorin virkoihin on päteviä hakijoita. Aikaisemmin on ollut tilanteita, joissa ei ole ollut saatavilla muodollisesti päteviä henkilöitä ja virkaa ovat hoitaneet tohtorin tutkintoa suorittamattomatkin henkilöt. En muista ovatko olleet nimitettyinä vakinaisiksi professoreiksi vai ovatko olleet viransijaisen statuksella.
Ranskan käytäntöä en tunne.
Entä kunniatohtorit ja tässä tapauksessa etenkin kunniaprofessuurit?
Täsmennän. Nykysin yliopisto itse määrittelee professoriensa pätevyyden. Ja Ollin mainitsemat kommervenkit kuuluvat normaaliin kuvioon. Aiemmin kun presidentti nimitti professorit, niin apulaisprofessoreilla oli pätevyysvaatimuksena väitöskirja, ei siis muuta, joka oli yleistä sälää kuten dosentuurit jne. jne. Mutta varsinaiseksi professoriksi nimittämisessä ei ollut pätevyysvaatimusta, se johtui pitkästä perinteestä. Meillä on ollut esim. V. A. Koskenniemi professorina, yliopiston rehtorina jne. jne. Hän oli vaan maisteri. Eli on meillä muitakin.
Kuten sanoin, niin Wikipediakin toteaa, että professorin tittelin käyttä vaihtelee, jopa Britannian eri yliopistojen välilläkin. Ja varmasti myös eri aikoina samassa yliopistossakin. Kuitenkin meilläkin on korkeakouluissa paljon väittelemättömiä henkilöitä professoreina esim. ns. taidekorkeakoulut. Ehkä on tehty liian suuri haloo jostain tittelistä, ollaanhan me maistereita ja tohtoreita itse jokainen!
"Ehkä on tehty liian suuri haloo jostain tittelistä, ollaanhan me maistereita ja tohtoreita itse jokainen!"
Pekka Haavisto ei ole.
No miksi Harri hyvä professori Kalle Päätalo oli professori?
Ahaa, no eiköhän Päätalo ole professuurinsa ansainnut. Teki enemmän kuin moni suomalainen tiedeprofessori yhteensä.
Paljonko muuten tuollainen professorititteli maksaa? Kerro vaan ovh, kun tuskin saan alennusta.
En käytä paljoakaan Googlen tai minkään muunkaan nettifirman hakupalvelua, mutta on Google.fi meikällä selaimen kotisivuna silti.
Kiitos kumminkin tiedoista. Akateemista paskanjauhantaa kaikki tyyni.
Muistelisin, että yliopistot voivat antaa oikeuden käyttää professorin titteliä, vaikka ei olisikaan professorin virassa. Silloin on käytännössä kyseessä joku väitellyt ylipiston opettaja, jolla ei ole muodollista professuuria.
Harri
Minulla on vain hämärä muistikuva, enkä ole asiaan koskaan kunnolla perehtynyt. Olin joskus yliopistolla tutkimusjohtajana. Virka täytettiin professorin pätevyysvaatimuksin, mutta kuulemma hallinnollista syistä nimike oli tutkimusjohtaja. Joku yliopiston hallinnosta puhui asiasta. Pohti olisiko professorin tittelillä merkitystä esimerkiksi kansainvälisissä yhteyksissä. Sitä ei selvitelty enempää.
Tuollaisissa kansainvälisissä kuvioissa noilla titteleillä voi olla merkitystäkin. Esimerkiksi tunsin erään koulutusohjelman johtajan, jolla ei ollut muodollista professorin virkaa. Hänen muodollinen nimikkeensä oli kuitenkin dekaani. Esimerkiksi amerikassa sellainen on automaattisesti professori. Siksi hän ei tarvinnut professorin titteliä.
Eli noita nimikkeitä sovelletaan eri yhteyksissä, mutta niissäkin tilanteissa kyse ei olla harhauttamisesta vaan eri maiden kulttuurien yhteismitallistamisesta. Perusteeton professorina esiintyminen Suomessa ei liene muuta kuin tahallista harhauttamista.
En ota mitenkään kantaa blogin väitteisiin ja toimiin enkä virinneeseen keskusteluun, mutta engl. CV:stä havainnoin että kyllä siellä tosiaan on:
March 2002 – May 2002
Visiting Professor, University of Bristol
Ehkä kyseessä on käännösvirhe tai eri yliopistojen erilaiset termistöt. Muuten Haaviston lista on kyllä pitkä ja poliittisesti ansiokas. Haavistolla on melko hyvä esiintymistaito ja rautaiselta vaikuttava mielenmaltti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Professori
Viittaa siihen, että professoritermi on erilainen eri yhteyksissä: opetustehtävä .... arvo akselilla.
"Kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään."
Kun tuossa kohdassa on ansioluettoon laitetu puppua, mihin muuhun osaan tuossa luettelossa voi luottaa? Olen esimerkiksi peräänkuuluttanut raportteja, joista käy ilmi Haaviston keskeinen rooli mainostamissaan rauhanhankkeissa. Hänhän on voinut olla niissä pelkkä vähäpätöinen avustaja. Sellaisia raportteja ei kukaan ole esittänyt. Entä jos muukin osa ansioluettelosta on samanlaista kaunistelua?
Olli, taas täsmennän. Kun tuolla Haaviston CV:ssä kirjoitetaan: "Vuosina 2005-2007 Pekka Haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Tällöin hän otti osaa EU:n edustajana myös Darfurin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 2007 hän toimi myös YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä."
Niin tärkeää on todeta, että tuossa tehtävässä hän toimi juuri aiemmin mainitsemani korkean virkamiehen alaisena, joten hänen osuuntensa tietenkin on vain sivulauseena koko raportissa, jota kuitenkaan en ole koskaan nähnyt. Ei muuten Le Monde Diplomatiqueen kääntämässäni arkikkelissa Darfourista mainitaa myöskään mitään Haavistosta. Tuollaississa tehtävissä ansoituvat vain ns. kovan ja suuren luokan poliitikot, jotka keräävät pisteet.
Tuollainen erityisedustaja ei tarkoita kuin kaveria, joka tekee jotain aika arkista työtä. Kuitenkin ao. johtavan virkamiehen mukaan Haavisto onnistui tehtävässään oivasti. Toisaalta, kyllä se konflikti siellä vieläkin kytee :(
"Tuollaississa tehtävissä ansioituvat vain ns. kovan ja suuren luokan poliitikot, jotka keräävät pisteet.
Tuollainen erityisedustaja ei tarkoita kuin kaveria, joka tekee jotain aika arkista työtä. Kuitenkin ao. johtavan virkamiehen mukaan Haavisto onnistui tehtävässään oivasti. Toisaalta, kyllä se konflikti siellä vieläkin kytee :( "
Tuollaisella raskaan sarjan tehtävää hoitavalle voi laskea kokemusta, jolla on merkitystä esimerkiksi harkittaessa sopivuutta presidentin tehtävään. Haavisto on noissa hankkeissa ollut vain reipas nuori mies. Ilmiselvästi siis ihan myönteinen tyyppi, mutta ei hänen hommansa presidentin tehtävään ole pätevöittäneet.
Eli tässäkin suhteessa Haaviston ansioluettelosta ja muista puheista saa väärän kuvan hänen toiminnastaan. Kaikessa on liioiteltu Haaviston roolia. Tulee valitettavasti epäluotetteva kuva henkilöstä.
Samaisesta SK:n jutusta vähän lisää:
"Haavisto tyrmää suoralta kädeltä yliopistolta saadun tiedon, ettei hän olisi ollut nimenomaan vierailiea professori.
”Sellaiseksi minut sinne nimenomaan kutsuttiin. Niillä on tämmöinen tapa, että he kutsuvat määräajaksi luennoitsijoita juuri professori-tittelillä. Minulla oli oikein hieno käyntikorttikin, jossa oli tämä titteli” Haavisto kertoi SK:lle eduskunnassa torstaina.
Haavisto kertoi saaneensa kutsun yksityiseen Bristolin yliopistoon toimiessaan YK-tehtävissä Kosovossa.
”Kerroin kyllä heille, että olen vain YK:n erikoisasiantuntija, enkä mikään akateeminen henkilö. He kertoivat, että yliopistolla on tämmöinen käytäntö kutsua vierailevia luennoitsijoita professoreiksi. He tarjosivat lisäksi täyden ylöspidon ja majoituksen.”"
Ota tosta nyt selvää, miten se juttu silloin aikoinaan oikein menikään?
Tuossa näyttäisi olevan sana sanaa vastaan, ja on ihan mahdollista, etteivät silloiset henkilöt ja käytännöt enää ko. oppilaitoksessa ole eivätkä päde, joten vastauskin on nyt sitten se, mikä on..?
Haaviston ylioppilastaustastahan on kyllä puhuttu, (kuten Arhinmäen ja Biaudeenkin), eli mistään suureellisesta harhaanjohtamisesta tossa nyt ei ainakaan ole kyse.
Mutt... näin kiihkoisana vaaliaikana toki kannattaa yrittää tehdä kärpäsistä härkäsiä...
Tai sitt ei, saamme sen selville 22.1....
Ei sen isommasta harhaanjohtamisesta ole kyse kuin, että ylioppilas kutsuu itseään professoriksi. Kohta varmaan alakoululainen on metallimies, jos osaa syödä sormien sijasta haarukalla? Alokkaita varmaan ryhdytään vihreässä yhteiskunnassa kutsumaan kenraaleiksi?
Huomaatko tekemäsi kuvarinnastuksen? Toinen miespari rakastaa toisiaan, toinen peilikuvaansa ja tarvitsee siihen vielä naisen ihailevaksi yleisöksi.
Haavistoa voitaneen kutsua maalaisittain rohvessoriksi. Isoisäni, joka oli koulutukseltaan agronomi ja erään kartanon tilanhoitaja, sai paikalliselta työväeltä kutsumanimekseen 'rohvessori', kun saivat kuulla tämän käyneen Helsingissä koulua.
Agronomilla oli yliopistokoulutus. Haavistolla ei ole sitäkään.
Esimerkiksi tilanteissa, joissa ei tarkkaan tiedetä jonkun akateemisen taustan omaavan esitelmöitsijän statusta, professori voi olla neutraali tapa puhutella. Eikä yleensä maksa mitään.
Tarkoitukseni olikin lähinnä vain ilmaista se, että ihmiset antavat titteleitä ja nimityksiä koulutukseen katsomatta.
En nyt suorastaan lähde puolustelemaan Haavistoa (kannatan eri ehdokasta) tässä ilmeisesti kuitenkin merkityksettömässä asiassa, mutta muuten keskustelun vuoksi totean, että yliopistollinen koulutus ei tee käsittääkseni ihmisestä automaattiseti erityisen viisasta, mutta on yksi mahdollinen tapa osoittaa kohtuullista sinnikkyyttä. Toinen tapa on tehdä jotain "ihan oikeasti", ei vain paperilla. :-)
Akateemisissa piireissä esimerkiksi on kohtuullinen määrä rasittavia narisijoita joiden opetustaito lähentelee nollaa. Rohvessori saattaa hyvinkin olla omalla kokemusosaamisalueellaan parempi lektureeraaja.
(Tuli nyt mieleen mm. eräs natsaretin mieskin, joka EI ollut rabbinistisen teologian maisteri, mutta josta tuli suhteellisen merkittävä teologinen hahmo.)
Nämä termit vaihtelevat tosiaan aika paljon maittain. Olen itsekin huomannut jossain luennoidessani, että olen muuttunut professoriksi... Kerran kysyinkin asiaa, ja minun kohdallani kuulema perustelu oli, että koska olen esittelemäni oppisuunnan tunnettu kehittäjä (eräs pianopedagoginen linja), niin olen tietenkin myös professori. Samapa tuo, ja on minulla virallisenkin järjestelmän akateeminen tutkinto ja väitöskirja tekeillä, mutta aivan täysin toiselta alalta.
Onkohan tässä nyt vaalitaistelun merkeissä tehty kärpäsestä härkänen? Jos ajattelen Pekan tosiasiallista osaamista, niin hän voisi hyvin olla esim. Etelä-Saharan alueen kulttuurien erikoistuntija ja mahdollisen oppiaineen professori. Siellä ei yksinkertaisesti tule toimeen eikä saa tulosta aikaan, ellei ymmärrä aluetta kulttuureineen ja uskontoineen todella syvällisesti!
Kerrotko RJ, miksi Haavisto ei sitten ole hankkinut itselleen sellaista koulutusta jolla olisi voinut olla professori? Varmasti hänellä olisi ollut mahdollisuus siihen. Ymmärrän koulutuksen puuteeen esimerkiksi entisiltä talonpoikaisjohtajilta ja työväenjohtajilta. Se oli heidän tilanteessaan hyvin ymmärrrettävissä.
Haavisto on vain alkanut esiintyä sellaisena ilman, että on viitsinyt nähdä vaivaa tutkintojen suorittamiseen. Mistä se kertoo? Miksi epärehellisesti väittää olevansa jotakin, mitä ei ole?
Monet työväenjohtajat koulutettiin kansalaissodan jälkeen "Tammisaaren yliopistossa."
Minusta Pekalla on hyvä itsetunto ja hän hyväksyy itsensä. Hän on akateemisen kodin lapsi, joten varmaan häntä on jpskus vaivannut, että opinnot jäivät kesken. Ehkä näissä hieman ristiriitaisissakin lauseissa piilee vastaus.
Pekka sanoo myös, että käytännössä opiskeluihin ei vain riittänyt aikaa. Ymmärrän tuonkin, sillä iitselleni kävi samoin - aloitin opinnot Helsingin Yliopistossa 1982 ja valmistuin maisteriksi 2007... siis 25 vuotta, taitaa olla ennätys. Mutta ei ollut aikaa, vaikka oma urani on paljon vaatimattomampi kuin Pekalla. Vaimoni kuitenkin lopulta pakottivat minut opiskelemaan tutkinnon valniiksi... Ja gradun aihe taas poiki väitöskirjaidean jne.
Jouni
"Tammisaaren yliopistossa" taidettiin olla aika joustavia "professorien" pätevyysvaatimuksissa ja maisterin ja tohtorin tutkintojen myöntöoikeuskin oli aika rajallista ;-)
RJ
"Pekka sanoo myös, että käytännössä opiskeluihin ei vain riittänyt aikaa."
Tuollaiseen valintatilanteeseen ovat monet joutuneet. Useimmiten syynä sille, että aikaa ei löydy, on perheen perustaminen. Lapsetkin vaativat oman aikansa. Pekalla tuo ei ymmärtääkseni ole ollut selityksenä. Jotkut ovat opiskelleet, jotkut tehneet töitä. Ja jotkut opiskelleet ja valmistuneet töiden ohessakin. Kyse on valinnoista, ahkeruudesta ym. asioista. Se ei olekaan tässä pointti, vaan harhaanjohtavan kuvan antaminen ehdokkaasta presidentinvaaleja varten. Siis epärehellisyys.
... mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö käytäntö olisi voinut olla toisenlainen silloin, kun tuo siellä aikanaan vieraili.
Tittelit liukuu, kuten olet tästä ketjustakin jo huomannut, eikä Haavisto ole koskaan esim. tämän vaalikamppiksensa aikana väittänyt itseään miksikään muuksi kuin ylioppilaaksi, joten lillukanvarsiin takerrut, jopa siinäkin tapauksessa, että Haavisto ois keksinyt tittelin ceeveeseensä ihan ite (mitä en kylläkään ihan vielä näillä tiedoilla jaksa uskoa.)
No kukin tyylillään kuitenkin... eiku onnea vaan tähän pressakammpikseen, ketä ikinä siinä sitten kannatatkaan.
Niin. Täydellistä ehdokasta näissä vaaleissa on äärimmäisen vaikea löytää...
Ite oon lähinnä ruksannut pahimmat ensin pois, ja jäljelle on jäänyt... noh, ei paljon mitään. :-/
Jotain on silti pakko äänestää, pahimpia vastaan, ei niinkään kenenkään puolesta.
Terveisiä vaan sinnekin täältä puun ja kuoren välistä...
Citykani
Nyt täytetään yhtä Suomen merkittävimmistä viroista kuudeksi vuodeksi. EIkö ole tarpeellista, että siihen virkaan pyrkivät yritetään läpivalaista mahdollisimman hyvin? Toki kun soveltaa kuvaamaasi karsintamenetelmää, tulee hieman hämmentynyt olo.
Harri, lukiko siinä käyntikortissa tittelinä myös homo? Minustakun näin Suomen asioita ulkopuolelta seuraavana tästä seksuaalisuuntautuneisuudesta on tullut merkittävä titteli ansioluettelossa. Olen jopa itsekin harkinnut ansioluetteloni väärentämistä.
Vaikkei itse homoudessa mitään vikaa olisikaan niin mielestäni nykyään sen esilletuonti tuo ansaitsematonta arvon nousua henkilölle hänen hakiessaan tiettyihin tehtäviin.
Jonkun lööpin mukaan radiotoimittaja oli tentannut Soinia tämän makuuhuoneasioista. Soinilla on ilmeisesti todella kova, minä olisin lyönyt heti ja lujaa.
Haavistosta saattaa tulla myös piispa ja kenraali: http://patriootti.blogspot.com/2012/01/professori-pekka-haavisto-vihr.html. Kaikki riippuu vaalituloksesta.
Ei ole tullut mieleen, että ranskaksi opettaja on professeur, ihan alemmillakin asteilla. Sanskritiksi opettaja on guru.
Suomeksi: PH on ollut vieraileva opettaja t. luennoitsija.
Amerikaksi valmistunut on graduate ja opintonsa kesken jättänyt on drop-out. Lähtiessään kotimaastaan ylioppilas Haavisto on helvetin kallis turisti.
Eikö Kari Suomalainenkin lopultta ollut professrori, Kekkosen nimittämänä. Oliko se arvonimi tai joku sellainen.
No, Haavistoa ei siis tiettävästi kukaan ole nimittänyt professoriksi, kukaan muu kuin hän itse.
Professori voi olla myös presidentin myöntämä arvonimi, jota (ei henkilö itse) voi hakea. Samankaltainen kuin vaikka kauppaneuvos. Itsestään selvää ei professorin arvonimen myöntäminen ole. Vaaditaan riittäviä ansioita, joiden riittävyyden ratkaisee kai lopulta presidentti. Sitten arvonimestä joutuu maksamaan valtiolle ja yleensä arvonimen hakijat ovat situtuneet maksamaan sen.
Yliopiston professorin viran voi saada ilman akateemista tutkintoa. Joissakin maissa titteleitä saa suhteellisen helposti. Esim. Italiassa ylioppilasta(kin) kutsutaan nimellä "dottore" ja opettajaa "professore".
Juu ja Englannissa keskustelee säästä kaikki eikä vaan professorit. Onko JT muuten jaarittelutieteen tohtori vain lyhennetäänkö se Jaar Tri?
Kiitos Harri Rautiainen ajankohtaisesta ja asiallisesta blogista. Tarkastelin pitkää ketjua, ja välillä tuntui vatsanpohjassa kouristelevan. Miksi? Siksi että oikean ja väärän, hyvän ja pahan ero näyttäisi joidenkin keskustelijoiden kohdalla kadonneen akateemisen viisastelun syövereihin.
Tapa jolla Pekka Haavisto on tuonut ja tuo itseään esille ei kestä kriittistä tarkastelua. Kuten joku täällä kysyi mitä tämä todella teki reissuillaan, on yksi asia, ja antaa perustellun aiheen Haaviston omista lähtökohdista käsin nimenomaan epäillä muitakin Haaviston esille tuomia ansioita.
On suostuttava myös siihen, ettei ole väliä missä valehtelee, valhe on valhe tekee sen miten ja missä vain. Eikä Haaviston menettelyä voida selittää tai puolustella millään vierailla tai vieraiden maiden tai kulttuurien tavoilla. Jos on professori, on professori. Jos ei ole professori, ei ole professori.
Jos taas puolestaan antaa väärän todistuksen itsestään tai toisesta ihmisestä, jokainen ymmärtää, on epäluotettava ja sopimaton esim. presidentin tehtävään. Ns. "vähäisemmät" tehtävätkin ovat tässä asiassa samalla viivalla siten, että kaikissa pitää voida luottaa ihmisen rehellisyyteen. Jos ei, siitä on voitava tehdä oikeat johtopäätökset, myös vaaleissa.
Vihreistä puheenollen. Törmäsin kerran Oras Tynkkysen CV:n joka löytyy myös netistä. Kannattaa tutustua ja tehdä asianmukaiset johtopäätökset.
Kovasti tuntuvat menevän keskustelijoilla käsitteet sekaisin. Tohtoraatti kertoo siitä, mitä henkilö on opiskellut, professuuri puolestaan liittyy siihen, mitä henkilö tekee. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Suomessa on tapana, että professorilta edellytetään tohtorin tutkintoa. Mikään välttämättömyys se ei ole. Esim. taiteen alalla on Suomessakin lukuisia professoreita, joilla ei ole tohtorintutkintoa - mahdollisesti jopa enemmistö. Ja kuten ylempänä todettiin, monissa maissa lähes kuka tahansa opettaja on professori.
Suomessa on perinteisesti kovasti tuijotettu tutkintoihin. Jokainen voi miettiä tykönään, onko se välttämättä hyvä asia. Olisiko esim. Haaviston drop-out-kollega Steve Jobs koskaan voinut pärjätä maassamme?
Urho Kekkonen oli lakitieteen tohtori ja Osmo Soininvaara on valtiotieteen lisensiaatti. Ei se tutkinnosta kiinni ole. Onko valehtelun käsite Teille jotenkin epäselvä?
Steve Jobsista olisi tullut Suomessa pizzanpaistaja.
Valelääkäreitä, valehoitajia, valeprofessoreita...
Saadaanko seuraavaksi valepresidentti?
Haavisto näyttää esimerkkiä nuorille,että opinnot eivät ole tärkeitä uralla etenemisen kannalta.
On vanhanaikaista opiskella ja hankkia tutkinto. Kyllä muutenkin pärjää. Mitä sanoo opetusministeri Gustafsson tähän?
Tjaa... Kansallinen kivääriyhdistys?
Tämä vaalikampanja alkaa saada koomisia piirteitä.
Olisko tästäkään jutusta monikaan tiennyt ilman pyssymiehiä?
Pekka Haavistoa ja minua yhdistää siis professorius. Kolmessa eri työpaikassa osa työtovereista on alkanut kutsua minua joko professoriksi tai apulaisprofessoriksi. Haavisto on kuitenkin minua fiksumpi, koska on ymmärtänyt sisällyttää tittelin CV:hensä.
Valeprofessori Haavisto?
Professori on arvonimen lisäksi myös työnimike, varsinkin Suomen ulkopuolella luennoitsijaakin kutsutaan professoriksi.
Mutta se ei ole oppiarvo, joten professorina voi toimia (ja on toiminutkin) vaikka kansakoulunsa kesken jättänyt, Suomessakin.
Vaikka en Haavistoa äänestäkään, pidän koko "kohua" tyhjänpäiväisenä saivarteluna ja mustamaalaamisena. Joka sitäpaitsi ei perustu mihinkään.
Tee ihmeessä rikosilmoitus yhdessä pyssymiesten kanssa, bumerangina se tulee takaisin tai syön hatullisen sitä, jota tässä ei sovi mainita.
Ei presidenttiehdokkaan valehteleminen ole tyhjänpäiväinen juttu. Ja ennen kuin kehotat kaikkia käyttämään vapaasti professorin nimikettä, kysy ensin Professoriliiton mielipidettä. Kannattaisi myös toimittaa sinne oikea nimesi ja yhteystietosi yhteydenottoja varten, etteivät turhaan joutuisi poliisin kanssa niitä peräämään Huuskolta.
"Haaviston kampanjapäällikön Riikka Kämpin mukaan Haavisto toimi vuonna 2002 Bristolin yliopiston vierailevana luennoitsijana, josta yliopisto käyttää nimitystä "Benjamin Meaker Visiting Professor".
Kämppi välitti HS:lle Haaviston silloisen esimiehen Vala Ragnarsdottirin, sähköpostiviestin.
"Kyllä todellakin olit Benjamin Meaker Visiting Professor Bristolin yliopistossa. Monet ihmiset arvostivat luentojasi, myös minä", hän kirjoittaa sähköpostissaan Haavistolle. Haavisto pyysi vahvistusta asiaan Suomen kuvalehden kirjoituksen jälkeen."
Ehkäpä tuon kirjoituksesi faktat ovat jo selvinneet, koska alkuperäinen postauksesi perustui virheelliseen tietoon ja Suomen Kuvalehden väärään käännökseen. Ainoastaan Suomen Kuvalehti on kutsunut Haavistoa vierailevaksi professoriksi.
Tässä todiste Haaviston kutsupestistä Bristolissa: http://haavisto2012.fi/wp-content/uploads/2012/01/haavisto_bristol_email...
Tässä Bristolin yliopiston ohjeet termin käyttöön. Huomaa, että kaikkia kutsuttuja nimetään Visiting Professoreiksi,. http://www.bristol.ac.uk/ias/fellowships/meakers/ Lisäksi tuolta voi tutustua valinnan kriteereihin.
Internet Archiven Wayback Machinen mukaan Haavisto on kutsunut itseään johdonmukaisesti vierailevaksi luennoitsijaksi tuolta jo vuosia.
Olen itse huomannut, että opettaja tai lehtori, oli sitten vierailija tai ei, saa tittelikseen "professor" ainakin noissa latinalaispohjaisissa kielialueen maissa. Tämä kuuluu ihan normaalin käytäntöön. Ja tälle ei itse voi oikeastaan mitään, paitsi jos jättää käyttämättä opettajan ammattinimikettä.
Siis opettaja ja lehtori ovatkin "professor", mistä joku voi sitten erehtyä kuvittelemaan liikoja itse tittelin saaneesta "onnettomasta". Itseäni tämä juttu kyllä nyt enemmänkin hymyilyttää. Eikös tämä Haavisto kuitenkin ole opiskellut yliopistossakin, joten pelkän yo-tutkinnon varaan hänen kokemus- ja tietopohjansa ei jääne?
No joo ... ;)
Niin tai näin, mutta sinun kannattaa varmastikin keskustella tästä asiasta Haaviston kanssa ihan vaikka kasvokkain.
Näin sivusta katsellen tämä tuntuu hiukan kuin nyt ammuttaisiin tykillä hyttystä: tittelit tuommoisissa luentoasioissa, jonka sitten laittaa myös ansioluetteloonsa, tuskin muuttaa ansioluettelon koulutuspohjan tietoja. Ansioluettelossahan on nähtävillä nuo koulutusasiat ja erikseen muut ansiot, joita voi sitten "koristella" erilaisin nimikkein. Politiikassa näin taitaa olla paljonkin, että esimerkiksi "minäpä olen tavannut sen ja sen maan suuren johtajan, sinäpä et", ja tämä katsotaan sitten presidentin tehtävissä ansioksi. Ja varmaan siihen on hiukan syytäkin - mene ja tiedä.
No joo, mutta kyllä tässä on kärpäsestä tehty härkänen ... ;)
Valitettavasti en ole vihreä enkä ole myöskään Haaviston kannattajajoukoissa. En myöskään tunne häntä henkilökohtaisesti, joten nyt sinun täytyy koettaa omin voimin tai jonkun muun avulla lähestyä tätä herraa presidenttiehdokasta.
Muutoin vain yllätyin tästä "professori"-kalabaliikista, kun asia ei todellakaan tunnu merkittävältä asialta. Eihän tässä ole kysymys edes todistusten väärennöksestä, joita joskus maailmalla tuntuu näkyvän.
No joo, minusta näyttä siltä, että voit koettaa tosiaan itse sopia Haaviston tai hänen kannattajajoukkonsa tai vihreiden puoluesihteerin tai jonkun muun nokkahenkilön kanssa tuon tapaamisen. Minun osaltani tämä keskustelu "professorista" saa olla tässä.
Kiitos vain :)
NRA:lle kiitoksia erinomaisesta mainoskampanjasta Haaviston hyväksi! Jatketaan samaan malliin, hyvä tästä vielä tulee tätä menoa :)

Kommentoi 117 kommenttia